torstai 2. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen ratsastus paljasjaloin




Tässä nyt ihan ensin niitä kaviokuvia toivoneille muutama maistiainen. Tarkoitus oli pestä jalat ja ottaa hyvät kuvat puhtaista kavioista, mutta jostain syystä tallin vesiletkusta tuli vettä vain pätkittäin ja pienellä paineella, että tassut jäivät aika rapaisiksi. Näkee näistäkin jotain. Eivät nuo varmasti mitkään maailman kauneimmat kaviot ole, mutta tärkeintä on, että ne kestävät menossa mukana. Ainakin ensimmäinen ratsastukseni kokonaan kengättä sujui hyvin, eikä Futura arkonut sen enempää kuin aikaisemminkaan. Meidän kentällä on nyt harmillisesti ollut enemmän kiviä kuin normaalisti, koska ilmeisesti salaojituskiviä on noussut pintaan. Ratsastuksen alussa Futura saattaakin hieman reagoida, jos isompi kivi sattuu osumaan huonoon kohtaan, mutta kaikenkaikkiaan se tuntuu liikkuvan ilman kenkiä suunnilleen samalla tavalla kuin kengitettynäkin.




Kamala shokki, kun yht'äkkiä olikin niin lämmin! Ja taas tapahtui sama katala tissien pursuaminen, kuin joskus aiemminkin on ollut ongelmana. Kirotut urheilurintsikat, kun menivät hajoamaan. Kärsin aluksi takki päällä, mutta luovutin ja jatkoin ratsastusta tuolla raivostuttavalla tissienpaljastelutopilla ja sen vuoksi aika monta kuvaakin jäi julkaisematta... (kröhöm...) Lienee tarpeetonta kertoa, että tämän jälkeen marssin heti tilaisuuden tultua vaatekauppaan lastenosastolle, jotta löytäisin itselleni tarpeeksi lyhytolkaimisia toppeja. Onneksi löytyi ja shortsitkin tarttuivat matkaan koossa 140. Mitä ihmettä? Tunnen nyt itseni todella pieneksi! Ehkä pitää asioida useammin lastenosastolla.

Viime postauksessa vaikertelin Suomen surkeita hevostarvikemarkkinoita, kun neckringiä tuntui olevan mahdoton löytää. Toiminnan naisena en jäänyt ihmettelemään, vaan leikkasin poikaystäväni pyörän puhjenneen kumin (luvan kanssa!) sisäreunasta rinkulan, sillä huomasimme tunnustelemalla, että siellä sisällä on jokin metallinen vahvike. Surkeista puukonkäyttötaidoistani johtuen rinkula ei ole mikään maailman symmetrisin ja kaunein, mutta ensikokeilun perusteella sekin toimii ratsastuksessa ihan hyvin. Ei ehkä aivan yhtä hyvin kuin neckring, mutta huomattavasti paremmin kuin jalustinhihna. Päällystin kumirinkulan näin alkuun ilmastointiteipillä ja sellaisenaan se oli ensimmäisellä testikerralla käytössä, kuten kuvista näkyy. Myöhemmin ostin satiininauhaa ja päällystin sen vähän nätimmin. Tällä hetkellä vehje näyttää aivan hulahulavanteelta! :D







DIY-neckring toimi oikein hyvin, mutta ei ollut ihan yhtä jämäkkä kuin aikaisemmin kokeilemani aito neckring. Tämäkin saa siis luvan toimia väliaikaisena ratkaisuna. Onneksi vireillä on jo ystävällisen lukijani ansiosta rinkulan hankinta ulkomailta ja tämä polkupyörän renkaasta repäisty, ilmastointiteipillä vahvistettu ja satiininauhalla päällystetty hökötys saa toimittaa neckringin virkaa siihen saakka. Muutaman kerran Futura yritti vaihtaa taas suuntaa oikealta vasemmalle, mutta onneksi mulla oli satula! Pitäisikin useammin ratsastaa kaulanarulla satulan kanssa, koska silloin saan tarvittaessa myös komennettua Futuraa jämäkämmin. Satulan kanssa ei menoa haittaa, vaikka Futura pomppisi tai vetäisi pään alas, koska saan siitä tarvittaessa napattua vaikka käsillä kiinni. Ilman satulaa on vähän hankalaa, kun ei ole tukea mistään muualta kuin kaulanarusta ja jos hevonen vetää pään polvien väliin, tuntuu kuin alla olisi vain holtittomasti pomppiva jumppapallo! :D

Tää kuva on oikeesti ehkä maailman hauskin! :DDDD Mulla on aina leipää kädessä ratsastaessani kaulanarulla, jotta voin palkita Futuraa onnistumisista ja jotta uuden opettelu olisi sille mahdollisimman motivoivaa. Olin kuitenkin varannut vähän liikaa leipää mukaan ja oli hankalaa pitää niitä kädessä, kun otin takin pois ja taskuja ei enää ollut. Heitin yhden leivän pois ja Milla räpsäisi kuvan juuri oikealla hetkellä! :D Lentävä leipä! :D


Kun olin pari kertaa selvästi ilmoittanut Futuralle, että suunnan saa päättää vain ja ainoastaan kuski, se alkoi toimia todella kivasti. Pystyimme tekemään jopa volttikahdeksikkoa ravissa ja laukassa. Kyllä, laukassakin onnistui ja laukatkin vaihtuivat yllättävän siististi, vaikkakin parin raviaskeleen kautta. Aikaisemmin emme siis olleetkaan volttikahdeksikkoa kaulanarulla tehneet. Parin ensimmäisen onnistumisen jälkeen Futura meinasi tehdä laukkakahdeksikoissa lakon ja kieltäytyi vaihtamasta suuntaa vasemmalle volttikahdeksikon keskellä, mutta sitkeästi jaksoin yrittää ja neljän epäonnistumisen jälkeen saatiin taas loppuun pari onnistumista, joiden jälkeen pomppasin heti alas selästä ja kehuin Futuran maasta taivaisiin.

DIY-neckringin nykyisessä komeudessaan näette luultavasti ensi viikon alkupuolella, kun saan siitä lauantaina kuvia.Viikonlopuksi on luvattu upeaa ja superlämmintä säätä, joten lähdemme taas poikaystäväni kanssa viettämään aikaa telttailun merkeissä. Lopuksi laitan vielä pitkästä aikaa tähän videon ratsastuksesta. Mukavaa loppuviikkoa kaikille lukijoille ja muistakaa nauttia helteistä nyt kun niitä on luvassa! ;)






tiistai 30. kesäkuuta 2015

Neckring ja kengätön kokeilu

Kuten suurin osa lukijoista varmasti tietääkin, ollaan Futuran kanssa harrastettu kaulanaruilua jo lähes parin vuoden ajan aina silloin tällöin ja kausittaisesti enemmänkin. Joskus päästiin jo siihen vaiheeseen, että pystyttiin jopa hyppäämään esterataakin kaulanarulla, mutta sitten yhden täysin varusteettoman kokeilun jälkeen ongelmaksi muodostui Futuran haluttomuus liikkua vasempaan kierrokseen kaulanarun kanssa. Kun Futura kerran huomasi, etten pysty kunnolla vaikuttamaan selästä käsin, jos se yrittää itsenäisesti vaihtaa suuntaa, on tuo hyväkäs fiksuna hevosena jatkanut rajojensa kokeilua asian suhteen. 

Ongelma ei ole millään tapaa loogisesti selitettävissä, sillä Futura liikkuu varusteilla ratsastaessa vasemmalle tällä hetkellä jopa huomattavasti paremmin kuin oikealle. Kaulanarun kanssa on kuitenkin viimeisen vuoden ajan saanut taistella vasemmasta kierroksesta. Futura on aina pyrkinyt äkkinäisesti vaihtamaan suunnan vasemmasta oikeaan - joskus jopa puolen kierroksen vasemmalle ratsastuksen jälkeen - ja toisinaan jopa protestoinut pomppimalla pää alhaalla, kun olen yrittänyt saada sitä kääntymään takaisin vasemmalle. Tämän ongelman takia ollaan kaulanaruilussa keskitytty vain rentouteen ja siihen, että Futura liikkuu haluttuun suuntaan. Olen myös pyrkinyt palkitsemaan Futuraa lähinnä vasemmassa kierroksessa tehdyistä suorituksista. 

Takapakkia on tullut joka kerta silloin, jos olen unohtanut tavallisesti kaulanaruna käyttämäni jalustinhihnan talliin ja kokeillut ratsastaa vaikkapa riimunnarulla. Jos naru on liian joustava, Futura huomaa heti tilaisuutensa tulleen ja näyttää kaikki temppunsa näistä itsenäisistä äkkikäännöksistä jopa pukitteluun ja onhan se kerran minut selästäkin heittänyt tällaisen tilanteen yhteydessä. Aina sitä ei vain itse tule muistaneeksi, kuinka fiksu hevoseni onkaan. Sitä ei voi pakottaa mihinkään ja se huomaa välittömästi, jos jokin asia on eri tavalla kuin normaalisti. Miina toi meille kokeiltavaksi ulkomailta tilaamansa neckringin ja kun testasin sitä, ymmärsin välittömästi miksi Futura on kyseenalaistanut pyyntöni erilaisilla kaulanaruviritelmillä ratsastaessani.


Hevoset pitävät selkeydestä ja Futura on juuri sellainen omatoiminen ja itsetietoinen hevonen, joka ei varmasti kuuntele ratsastajan apuja, jos ne ovat jollain tapaa epäselviä. Neckring oli yllättävän jämäkkä ja toi mieleen melkeinpä hulavanteen - täysin erilainen kuin löysä ja hieman venyvä riimunnaru tai tukevampi, mutta silti lötkö jalustinhihna. Neckringin kanssa Futura oli ihan erilainen ratsastaa kuin jalustinhihnan ja muiden viritysten kanssa. Se oli huomattavasti rennompi ja kuuliaisempi, pysähtyi jopa suoraan laukasta ja vaihtoi suuntaakin yllättävän nätisti. Oikealta vasemmalle suunnanvaihto oli hieman hankalampaa, mutta onnistui kuitenkin ja mitään tappelua ei tullut, vaikka kerran Futura yrittikin ravissa yllättäen kääntyä oikealle. Mitään protestointia ei kuitenkaan tapahtunut ja tuntui siltä, että Futura oli hyvin hallinnassa tuon rinkulan avulla. 


Kuulemma tämän renkaan toimituksessa oli kestänyt kaksi vuotta, joten en edes viitsi alkaa linkittelemään sivuja, joilta se on tilattu. Näitä ei Suomesta oikein taida saada, joten nyt minulla alkoikin sitten oman neckringin metsästys. Tuli nimittäin todettua, että jopa kaulanarulla ratsastaessa sillä narun laadulla, koolla ja jämäkkyydellä on yllättävän suurta merkitystä. Jalustinhihnalla tai muilla virityksillä ratsastaessa painetta ei saa poistettua tai kohdistettua yhtä selkeästi kuin tällä jämäkällä renkaalla. Paineen poistaminen oikealla hetkellä on tietysti hevoselle paras ja selkein palkinto oikein tehdystä työstä, joten neckring on varmasti myös hevoselle reilumpi vaihtoehto. Enpä tiedä, viitsiikö jalustinhihnalla enää edes kokeilla ratsastaa tämän kokemuksen jälkeen.

Koska Suomessa näiden kuolaimettomien "erikoisvarusteiden" saatavuus on aivan surkea (mikä on todella ihmeellistä, sillä onhan kyseessä vain pätkä ympyräksi solmittua, jämäkkää köyttä luultavasti jollain metallivahvikkeella) ajattelin askarrella itse tuollaisen renkaan. Materiaalien hankinta on vielä kesken, mutta vakaasti olen päättänyt, että tuollaisen haluan ja teen sen vaikka itse. Uskon, että oikeanlaisella kaulanarulla pystymme pienellä harjoittelulla kehittymään tuossa kaulanaruilussakin enemmän, kun ohjaaminen helpottuu. Kuvia kaulanarulla laukkailusta ei nyt näköjään tullut yhtäkään, mutta videoita löytyy ja niitä julkaisen jossain vaiheessa kunhan saan enemmän videomateriaalia kasaan muutenkin. Olisi kauhea into tehdä sellainen elokuvamainen video, mutta videokuvaustaitoiset luottokuvaajani ovat olleet viime aikoina jossain teillä tietämättömillä. Kovasti on nyt tullut videotoivomuksia ja lupaan, että täytän toiveenne heti kun saan enemmän sellaista videomateriaalia, joka läpäisee tarkan seulani! :D


Ennen neckringin kokeilua ratsastin Futuran läpi myös suitset päässä ja herra toimi oikein kivasti, vaikka tuntuikin laukassa jotenkin normaalia jäykemmältä oikeaan kierrokseen. Epäpuhdas se ei ollut, mutta laukkasi oikealle nelitahtisemmin ja suoremmilla takajaloilla kuin normaalisti. Muuten Futura tuntui kyllä miellyttävältä ratsastaa, taipui hyvin kumpaankin suuntaan ja vasen laukka tuntui ihan normaalilta. Myös oikea laukka parani hieman enemmän ratsastettuani, joten luultavasti jokin lihas on vain hieman jumissa.


Futura reagoi hieman turhan hitaasti pohkeelle, joten piti ottaa hetkeksi puskasta tikku avuksi! :D




Nyt odotan kauhulla, onko Futura entistä enemmän jumissa huomenna, sillä eilen se höppänä ei laitumelta taluttaessa tajunnut ottaa tutun ojan kohdalla tarpeeksi pitkää askelta, astui toisella etujalallaan suoraan ojaan ja lensi mukkelis makkelis ojan yli. Ressukka oli ihan onnettoman näköinen ja työnsi turpansa selkääni kiinni tuon pienen tapaturman jälkeen. Onneksi se kuitenkin liikkui ihan normaalisti, joten toivottavasti selvisimme säikähdyksellä. Futura pääsi eilen kengittäjän käsittelyyn. Päädyimme nyt kengittäjän kanssa siihen, että kaikki kengät otettiin pois ja vuoltiin ihan vähän, jotta kavioita saatiin suoristettua. Toinen etukavio oli kuulemma pysynyt hyvin suorana, toista piti hieman viilailla.

Futura pudotti molemmat etukenkänsä heti laitumelle pääsyn jälkeen ja päätin, että jos kaviot vain kestävät, antaa olla sitten kokonaan ilman. Odotan mielenkiinnolla, mitä kengätön kokeilu tuo tullessaan, nimittäin Futuralla on aina ollut reilusti nesteitä takajaloissa ja olen kuullut, että useilla hevosilla kengättömyys on auttanut tällaisiin vaivoihin. Nuo Futuran nestekertymät ovat eläinlääkärin sanoin vain kosmeettinen haitta ja luultavasti jäänteitä jostain vanhasta jännetupentulehduksesta, joten ei niistä sinänsä haittaakaan ole ollut. Olisihan se kuitenkin hyvä, jos jalat saataisiin kuivemmiksi tällä keinolla. 

Kaviot ovat kestäneet hyvin normaalia käyttöä kentällä sekä matkat laitumelta tallille ja takaisin, vaikka vajaa kilometri matkasta on asfalttitietä. Kovilla alustoilla ratsastusta olen pyrkinyt välttämään, jotta kaviot eivät kuluisi liikaa. Isommat kivet eivät ole tuntuneet Futuraa haittavan ainakaan maastossa. Kentällämme on nyt jostain syystä toisella puolella enemmän isompia kiviä ja ne joskus vähän ärsyttävät Futuraa ratsastuksen alussa, mutta muuten elämä ilman etukenkiä on sujunut hienosti. Kerron myöhemmin, miten elämä kokonaan ilman kenkiä lähtee rullaamaan. Uskon, että Futura tulee pärjäämään hyvin, sillä sen kaviot ovat hyvässä kunnossa, eikä se ole kertaakaan minulla ollessaan ontunut esimerkiksi irtokengän takia. Lisäksi kengittäjämme on ihan mahtava ja on aina suostunut neuvomaan minuakin tarvittaessa, joten Futura on sen suhteen oikein hyvissä käsissä.





Huvittaa, kun meiltä jää koko ajan enemmän rautaa ja muita apuvälineitä pois - ensin kuolaimet kaksi vuotta sitten ja nyt sitten kengätkin. Siinä välissä kannukseni hävisivät jonnekin ja apuohjat tuli annettua ilmaiseksi pois. Kaikki kuolaimet myin heti kun löysin meille sopivamman vaihtoehdon, vaikka alun perin kokeilin kuolaimettomia sillä ajatuksella, että ne tulisivat vain osaksi varustekokoelmaani ja satunnaiseen käyttöön. Ikinä en ole ollut ajatusmaailmaltani mitenkään radikaali näiden asioiden suhteen, mutta voisi sanoa, että ajattelutapani on avartunut. Olen huomannut, että hevosten kanssa vähemmän on joskus enemmän. Jos kerran pärjäämme ilman kuolaimia ja kenkiä, en näe syytä niitä käyttää. Sen saa selville vain kokeilemalla, joten nyt alkaa kengätön kokeilu, jonka edistymistä itse odotan suurella  mielenkiinnolla.